yökävelyllä

Minä olen yöihminen henkeen ja vereen. En ikinä malttaisi mennä nukkumaan, en edes väsyneenä. Ajatus tuntuu usein kulkevan kirkkaammin öisin ja siksi kirjoitankin runoja useinmiten yöaikaan. Rakastan käydä yökävelyillä. Öisin tulee rauhallinen olo, hiljaisuus kuulostaa silloin erilaiselta kuin päivisin. Kuin maailma olisi hetkeksi sammutettu pois päältä ja jäljelle on jäänyt vain aito hiljaisuus.

Yöihmisenä olen erityisen iloinen uudesta ystävästäni, joka esimerkiksi eilen ehdotti minulle keskellä yötä: "pidetään teekutsut!". Ja mehän pidettiin ja katsottiin samalla telkkarista tyhmiä ohjelmia, juuri niitä joita tulee vain öisin.