torstai 31. toukokuuta 2012

maailma kylässä ja höpinää kaikesta muusta

074a

065b

050a

067a

083a

087a

Heissan pitkästä aikaa! Aika on juossut ja minä olen kompastellut perässä. Olen vähän myöhässä näiden Maailma Kylässä kuvieni kanssa, mutta päätinpä nyt julkaista ne kuitenkin kun aiemmin en vain kertakaikkiaan ole kerinnyt. Olin siis tosiaan sunnuntaina töissä tuolla festareilla ja hirveästi kaikkea muutakin olen tässä viime aikoina kerinnyt tekemään. Olen mm. juhlinut koulun päättäreitä ja luokkamme tekemän kirjan julkkareita. Olen myynyt vaatteitani Valtterin kirpparilla, muuttanut (tosin vain pihan toiselle puolelle) ja osallistunut euroviisubileisiin, joissa piti pukeutua haluamansa maan mukaan (olin Saksa). Sitten luin ja luin ja luin ja kävin pääsykokeissa. Isoin juttu, jonka olen joutunut tekemään on ehkä kuitenkin se, että olen joutunut hyvästelemään lukemattoman määrän ihmisiä.

Asuntola tyhjeni sunnuntaina ja yhtäkkiä se ei enää tuntunutkaan kodilta. Se oli vain kolkko ja aivan liian suuri rakennus. Olo on ollut aika tyhjä viime päivinä ja ihmisiä on jo ikävä. Onneksi muutimme toiseen asuntolaan, joka on pienempi ja kotoisampi, täällä tuntuu paremmalta olla. Kivaa kuitenkin asua vielä kesän ajan tutuissa maisemissa, vaikka eipä täällä oleminen tosiaan enää samalta tunnu kuin ennen. Erityisesti iltaisin on typerä olo eikä oikein tiedä mitä tekisi, kun on niin tottunut että ennen oli aina seuraa, kellonajasta riippumatta. Mutta niin, tiesinhän tämän joskus loppuvan ja tiesin sen olevan vaikeaa. En voi silti olla muuta kuin onnellinen, olihan mennyt vuosi kuitenkin tähänastisen elämäni paras.

maanantai 21. toukokuuta 2012

sunnuntai suomenlinnassa

019a

026a

035a

084b

104a

Eilen tuntui jo ihan kesältä.

lauantai 19. toukokuuta 2012

we shall burn bright

055a

025a

032a

019a

Elämä on oikein kivaa jos ei ajattele liikaa surullisia asioita. Eipä tässä juuri surtavaa ole ollutkaan, paitsi se tosiasia, että ensi viikolla suurin osa ihmisistä joiden kanssa olen asunut viimeisen vuoden ajan, muuttaa täältä pois. Itse olen siis jäämässä vielä kesän ajaksi asumaan asuntolalle. Nyt sen vasta alkaa kunnolla tajuta, että kohta tosi läheisiksi kasvaneet ihmiset eivät olekaan enää ovenkoputuksen päässä.

Mutta niin, ilon kautta. Turha surra liikaa, elämä liikkuu ja se on väistämätöntä. Kaikessa onnessa on ripaus surua ja kaikessa surussa on ripaus onnea.

Nyt aion lähteä Helsinkiin nauttimaan ihanasta säästä. Aurinkoista lauantaita ihmiset!

torstai 17. toukokuuta 2012

päivä jona ylitin itseni

006b

Eilen oli ihana päivä. Teimme koulussa yhteisötaidetta, mikä oli ihan superhauskaa ja inspiroivaa! Piilotimme esimerkiksi kirjeitä ympäri koulua ja teimme suuren runoauringon ruokalan seinälle.

017a

Illalla koitti hetki, jota olin jännittänyt jopa yöunieni kustannuksella: meidän näytelmän ensi-ilta. Osallistuin siis näyttelemiskurssille jonka lopputyönä teimme pienen esityksen. Meidät jaettiin ryhmiin ja yhden ryhmän osio ei ollut siis kuin yksi kohtaus, mutta me tehtiin omaamme tosi kunnianhimoisesti ja siitä tuli kyllä mielestäni hirmu hyvä.

IMG_1386a

Tukka takutettuna. Sain kunnian näytellä päähenkilön hullua puolta. Ei voi olla muuta kuin huippurooli jos saa heti sisääntulossa karjua ja juosta täyttä päätä päin seinää!

IMG_1431b

Yksi maailman parhaista tunteista on mielestäni se tunne kun olet lavalla. Olen aikoinani harrastanut teatteria, mutta olin kyllä päästänyt itseni unohtamaan miltä esiintyminen tuntuu. Se tuntuu mahtavalta. Sitä jännittää hirveästi, mutta sitten kun olet esiintymässä, et haluaisi lähteä lavalta pois ollenkaan. Lavalla on 110% läsnä juuri siinä hetkessä ja ehkä juuri siksi se tunne on jotenkin tosi ainutlaatuinen ja upea.

Ensi-ilta meni todella hyvin ja adrenaliinivirtaus jatkui pitkin iltaa esityksen jälkeenkin. Yöllä keksittiin sitten kiivetä huviksemme asuntolan katolle. Hieman noloa myöntää että idea oli minun, mutta itsehän sitten olin lopulta se joka ruikutti ettei uskalla tulla enää alas. Lievä korkeanpaikankammo + sade + pimeys ei ole kovin hyvä yhdistelmä. Mutta kiipesinpähän kuitenkin ja uskaltauduin hetken uikuttamisen jälkeen takaisin alaskin.

Summa summarum: joskus on hyvä astua mukavuusrajojensa ulkopuolelle. Siitä voi tulla parhaassa tapauksessa aika hemmetin hyvä fiilis.

lauantai 12. toukokuuta 2012

lauantaini kuvina

007a

Heräsin klo 11.59. Hups, olisi varmaan pitänyt laittaa se herätyskello soimaan. Toisaalta rakastan herätä viikonloppuisin ihan omia aikojani ilman kelloa, joten mitäs tuosta.

016a

Söin aamiaista. Vai voikohan tuohon aikaan nautittua ruokaa enää kutsua aamiaiseksi? Mikä se sitten on, päiviäinen?

065a

Olen käymässä kotona tänä viikonloppuna joten piti heti käyttää mahdollisuus hyväksi ja pakottaa äiti värjäämään hiukseni. Kivat tuli. Olin oikeasti ihan hyvällä tuulella vaikkei kuvassa hymyilytäkään hehe.

068a

Sitten lähdimme perheen kanssa kiinalaiseen syömään. En kehdannut kuvata ravintolassa, mutta voitte varmaan kuvitella miltä kanaa kung po -annos näyttää.

072a

Matkalla luin pääsykokeisiin.

074b

Takaisin kotiin tultuamme halailin kissoja.

082a

Sitten lähdin tapaamaan kaveriani. Istuskeltiin rannalla, juoruiltiin ja käytiin kahvilassa syömässä jätskit. Olenko mä muuten ainoa, joka käyttää kevään tuloa oikeutuksena jatkuvalle jätskin syömiselle? Sanokaa jooko etten ole.

108a

Tässä haaveilen hymyssä suin jätkistä, jonka kohta aion syödä. No en nyt oikeesti. Ehkä.

Joo ja nyt olenkin taas kotona ja ei taida olla enää paljoa kuvailtavaa, ajattelin vain lueskella pääsykokeisiin tai ehkä katsoa jonkun leffan (telkasta tulisi Kuninkaan paluu hmm). Sen pituinen se lauantai.

maanantai 7. toukokuuta 2012

I move slow and steady but I feel like a waterfall

008a

028a

021c

sinä hengität ruohovihreää
ja kevyesti hengität
kuin maailma ei olisikaan
painavin asia maailmassa

elämä pyörii, juoksee, kompuroi ja hymyilee. joinain päivinä on taas alkanut vähän ärsyttää kun olen tällainen elämäntapahaahuilija. mutta en nyt jaksaisi niin kauheasti ajatella mitään vakavaa, kun on aurinko ja lämpimästi läpi soljuvia päiviä. sellaisia kevyitä, ei ehkä mitenkään erityisiä, mutta kevyitä. tänään ostin kolmen päivän lipun provinssirockiin. eilen tulin hyvin iloiseksi ikean halvasta kahvista ja sänkyjen testailusta ilman ostotarkoitusta. aivastuttaa koko ajan eli kesä on tulossa.

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

vappu eli iloisten ihmisten juhla

074a

113a

Vappuminä siinä hymyilee kun on niin nätti ilma ja serpentiiniä kaulassa ja päässä tällä kertaa jokin muu kuin se tarkkaan varjeltava valkoinen hattu ja kaikki ovat iloisia ja ilmapalloihin on kirjoitettu salaisia viestejä ja grillatut vaahtokarkit ovat hyviä ja tuntuu siltä että kohta on kesä.

No jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin eipä vapussa yhtenäkään vuonna mitään hirveän ihmeellistä oikeastaan ole ollut, mutta siitä tykkään, että se tuntuu sellaiselta kevään virallisesti aloittavalta päivältä jolloin kaikki ovat hyvällä tuulella.

Tänään tein aikuismaisen päätöksen ja tuhlasin huoltoasemalla loput rahani karkkiin. Joskus asiat vaan on laitettava tärkeysjärjestykseen.