Olipas taas eloisa, iloisa viikonloppu. Perjantaina sateen jälkeinen kuulas sää, lautapeli-ilta ja naama punaisena nauramista. Lauantaina sai jakaa piirakan moneen palaan, yöllä yritettiin kiivetä katolle ja seikkailtiin kellarissa. Eilen iltapäivään asti peiton alla makoilua ja elämänjälkien siivoilua, illalla pyörälenkki joen vartta pitkin ja maailman valoisin olo (semmoinen, kun uskoo tämän hetken ikuisuuteen, mutta odottaa myös uteliaana tulevien hetkien täydellistä arvaamattomuutta). Menevii ja tulevii, kuka niitä murehtii, meripihkahuoneessamme beibi ollaan ikuisii, kanssas sun beibi oon onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti