Odotettuja vieraita Helsingistä. Uusia tuttavuuksia. Aamuun asti jatkunut akateeminen vappu. Parhaista parhaimmat ainejärjestömme vuosijuhlat. Juhlien jälkeisen aamun yhteinen aamiainen, yhteenkuuluvuuden tunne. Jokirantahengailu. Jokilaivahengailu. Jäätelö. Runonlausunta. Uusi työpaikka. Ensimmäisen yliopistovuoden viimeinen luento. Nukahtaminen tuutorikoulutukseen. Tennarit joka päivä jalassa. Ensimmäinen kerta ilman takkia ulkona talven jälkeen. Kesätuuli. Kutkuttava odotus siitä, millainen ensimmäinen kesä Turussa tulee olemaan. Uusien paikkojen löytäminen. Vieraan kissan silittäminen kadulla keskellä yötä. Pyöräily kotiin aamuyöllä kun vieressä juoksee jänis. Herääminen ilman herätyskelloa auringonpaisteeseen. Spontaanius. Hysteeriset naurukohtaukset. Tanssiminen. Ilosta hyppeleminen. Rohkeus ja mitä siitä seuraa.
Ja tiedättekö vielä mitä? Nyt ensimmäisen yliopistovuoden lähestyessä loppuaan on ollut ihanaa tajuta, että tämä ei lopukaan tähän. Olen niin tottunut siihen, että viime vuosina on pitänyt aina siirtyä jonnekin, keksiä uusi suunnitelma. Tämä on ensimmäinen kevät kolmeen vuoteen kun ei olekaan tarvinnut hakea kouluun. Saan olla täällä, ei tarvitse lähteä minnekään. Ja tämä on vasta alku.
Allekirjoitan viimeisen kappaleen täysin, onko ollut mitään niin vapauttavaa kuin tajuta se, että ei, tämä ei todellakaan lopu tähän! Ei hakemuksia, ennakkotehtäviä tai pääsykoestressiä. Ihanaa!
VastaaPoistaps. eeei, en kestä sun tukkaa tossa yhdessä kuvassa. se on täydellinen!
Niinpä, niin ihanaa!! Ja kiitos paljon, se oli mun vuosijuhlakampaus :-)
PoistaSinun blogisi niin kovin ihana on ja pyykkinaru on söpö!
VastaaPoistaKiitti, ite oot ihana! ♥ eikös, oli pakko ottaa kuva kun se näytti niin söppänältä!
Poista