maanantai 25. helmikuuta 2013

haluan halata maailmaa


Höttöinen olo kavereiden ja Oscar-gaalan parissa valvotun yön jälkeen. Olipas muuten yllättävän hauskaa heittää normaali rytmi päälaelleen, juoda illalla kahvia ja mennä aamulla nukkumaan. Eläminen on kivaa, vaikka väsyttäisikin.

Kivaa oli myös kävellä aamulla seitsemän jälkeen kotiin valoisuudessa, lintujen laulaessa. Tiedän, että tämä on ehkä aika mones kerta kun mainitsen täällä lintujen laulun mutta kun rakastan sitä. Se lupaa kevättä se (ja tekee talvipäivästäkin astetta ihanamman). Ja aurinkokin paistaa taas.

Tuntuu siltä, että voisi tehdä melkein mitä vaan nyt, tai ikinä. Vaikka ei oikeastaan voisi, tenttikirjalla kun on minulle asiaa ja olen muutenkin velvollisuuksien saartama. Mutta se tunne on kuitenkin hyvä.

Hyvää, kirkasta maanantaita kaikille.

perjantai 22. helmikuuta 2013

meidät on tehty unista ja unet on tehty meistä

Taivas oli tänään tasaisen värinen, harmaansinertävä, se näytti surulliselta. Katselin ulos, lunta ja koiranulkoiluttaja ja puiden kalpeat käsivarret, keskityin hetken hengittämään, painoin posken vasten ikkunaa, siihen jäi jälki. Haluan nähdä jo ikkunastani nurmikon ja mennä sanomaan sille hei, haluan katsella pilviä tovin ruohonjuuritasolta. Lopu, loputon talvi.
Joskus pidän taideteosten nimistä enemmän kuin itse teoksista. Joskus tiskiä kertyy niin paljon, että sormenpäät ehtivät kurtistua tiskatessa. Joskus kun muistaa nähneensä edellisenä yönä unta muttei muista unesta mitään, jää siitä hassu olo, kuin olisi hukannut pienen ajanjakson elämästään. 
Yläkerran naapurit ovat olleet tänään hiljaa, annoin hiljaisuuden levätä täällä.

maanantai 18. helmikuuta 2013

kaikki nämä asiat muistuttavat minua ilosta


Tykkään: kirjaston runo-osastolla hengailu, Amour, sorsien bongailu Aurajoesta, optimistisuus, itse tehty hummus, iihana somelainen musiikki, erilaisten kampausten kokeilu, pitkät puhelut, haaveilu, kivojen asioiden tekeminen maanantaisin.

perjantai 15. helmikuuta 2013

ilmassa valon läpäisemä ohut hetki


Tänään on ollut aurinkoinen päivä, uutta alkua ilmassa. Torkutin aamulla 45 minuuttia, mutta ehdin silti ajoissa luennolle. Lähetin äidille kortin ihan muuten vaan. Juttelin Hayao Miyazakin elokuvista jonkun tädin kanssa Anttilan TopTen -osastolla. Kävin huvikseni eri ruokakaupassa kuin yleensä, kävelin kotiin vierasta reittiä ja tajusin jälleen kerran, kuinka helposti arkea voi piristää pienillä asioilla. Vaikka välillä kaipaan elämääni jopa enemmän rutiineita (akateeminen vapaus ahdistaa sillon tällöin), olen myös huomannut, että pahimmillaan ne puuduttavat elämän. Liiasta toistuvuudesta tulee ahdas olo.

Kotimatkalla linnut lauloivat, hymyilin käsi kädessä kävelevälle vanhalle pariskunnalle ja vähän kaikelle muullekin. Olin samaan aikaan siinä hetkessä ja jossain ihan muualla, muistoissani, lukion välitunnilla kevään ensimmäisenä päivänä, ties missä. Huomasin taas, että kotinurkillani liikkuu aivan erityisen kivan näköisiä ihmisiä, olenpa siis tainnut muuttaa hyvään paikkaan. Mietin, missä muualla voisin olla nyt, mitä jos en olisikaan päässyt yliopistoon, mitä jos en asuisikaan Turussa, miten asiat olisivat toisin. Mietin myös, kuinka turhaa mitään tuollaista on miettiä. Elämässä on sata mahdollista polkua, pitää vain toivoa ja uskoa, että on eksynyt hyvälle polulle. Ei liian suoralle, mutta ei myöskään liian ryteikköiselle.

Kevät tulee, pian tai vähän myöhemmin, mutta se tulee. Hymyä.

torstai 14. helmikuuta 2013

vielä vähän tukholmaa


Lupailemani loput kuvat Tukholmasta ovat vihdoin täällä, tämähän on oikea ystävänpäivän ihme! Vähän juu venähti, mutta minulla on syyni, kuten se että olin melkein koko viime viikon kipeänä. No se niistä selittelyistä. Hauskaa ystävänpäivää hei!

maanantai 4. helmikuuta 2013

på resa

Lähdin viikonlopuksi ystäväni kanssa Tukholmaan hengailemaan ja unohtamaan hetkeksi arjen stressin. Reissu oli kyllä oikein tervetullut piristysruiske talven keskelle.


Laivamatka Turuust Tukholmaan kesti 11 tuntia. Siinähän se meni pelleillessä, jutellessa ja suklaata syödessä. Kannella oli kivaa, mutta ei siellä kauaa pystynyt olemaan kylmyyden vuoksi. Rakastan merta ja kesäisin laivamatkustaminen onkin ihanaa kun voi oleskella vaan kannella.



Teellä ja kaffella tuli istuskeltua. Alimmaisessa kuvassa hörpin cappuccinoa viehättävässä ja ilmeisesti aika suositussa kahvilassa nimeltä Vete-Katten (ei kai paikalta jonka nimessä on kissa voi muuta odottaakaan kuin ihanuutta?).


Vierailimme valokuvataidemuseo Fotografiskassa. Vaikutuin todella suuresti David LaChapellen valokuvanäyttelystä, suosittelen lämpimästi katsastamaan jos Tukholmaan tiesi vie.


Ruokaaa! Haluttiin käydä kasvisravintola Hermansissa, jota meille oli suositeltu etukäteen. Oli oikein sympaattinen paikka ja hyvvee ruokaa.


Taidankin lopettaa tarinoinnin nyt tähän ja jatkaa seuraavassa postauksessa, noita matkakuvia kun tuntuisi vielä riittävän melkoisesti. Hejdå!